Blockchain in maritime cybersecurity

Blockchain technologies can be used for many different purposes from handling large amounts of data to creating better solutions for privacy protection, user authentication and a tamper proof ledger which lead to growing interest among industries. Smart contracts, fog nodes and different consensus methods create a scalable environment to secure multi-party connections with equal trust of participanting nodes’ identity. Different blockchains have multiple options for methodologies to use in different environments. This thesis has focused on Ethereum based open-source solutions that fit the remote pilotage environment the best. Autonomous vehicular networks and remote operatable devices have been a popular research topic in the last few years. Remote pilotage in maritime environment is persumed to reach its full potential with fully autonomous vessels in ten years which makes the topic interesting for all researchers. However cybersecurity in these environments is especially important because incidents can lead to financial loss, reputational damage, loss of customer and industry trust and environmental damage. These complex environments also have multiple attack vectors because of the systems wireless nature. Denial-of-service (DoS), man-in-the-middle (MITM), message or executable code injection, authentication tampering and GPS spoofing are one of the most usual attacks against large IoT systems. This is why blockchain can be used for creating a tamper proof environment with no single point-of-failure. After extensive research about best performing blockchain technologies Ethereum seemed the most preferable for decentralised maritime environment. In comparison to most of 2021 blockchain technologies that have focused on financial industries and cryptocurrencies, Ethereum has focused on decentralizing applications within many different industries. This thesis provides three Ethereum based blockchain protocol solutions and one operating system for these protocols. All have different features that add to the base blockchain technology but after extensive comparison two of these protocols perform better in means of concurrency and privacy. Hyperledger Fabric and Quorum provide many ways of tackling privacy, concurrency and parallel execution issues with consistent high throughput levels. However Hyperledger Fabric has far better throughput and concurrency management. This makes the solution of Firefly operating system with Hyperledger Fabric blockchain protocol the most preferable solution in complex remote pilotage fairway environment

Laccase/TEMPO oxidation in the production of mechanically strong arabinoxylan and glucomannan aerogels

Peer reviewe

Kohti parasta hoitoa Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin alueella : Hoitohenkilökunnan näkemys näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisesta

Käytännön hoitotyön tulisi olla perusteltua toimintaa; näyttöön perustuvaa. Ilman näyttöön perustuvaa toimintaa potilaat eivät saa korkealaatuista hoitoa, terveysvaikutukset vaarantuvat sekä terveydenhuollon kustannukset nousevat. Tutkimusten mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa sitoutuvasti toteuttavat hoitajat pystyvät toimimaan työssään itsenäisemmin sekä ovat työhönsä tyytyväisempiä. Opinnäytetyömme on raportti näyttöön perustuvan hoitotyön työryhmän jäsenten luoman keskustelurungon tuloksista. Keskustelurungon avulla haluttiin saada työyhteisöt miettimään, kuinka työyksiköissä toteutuu oman työn arviointi, näyttöön perustuvan tiedon hankinta ja käyttö sekä kuinka hoitotyön johto tukee edellä mainittuja asioita. Keskustelurunko sisälsi avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Suljetut kysymykset analysoitiin sisällön erittely- menetelmällä ja suljetut kysymykset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla, jonka avulla saatiin vastausten keskiarvo, kuinka monta oli vastannut kuhunkin kysymykseen sekä miten vastaukset jakautuivat. Näyttöön perustuvan tiedon hankintaa ja käyttöä edistäviä tekijöitä olivat moniammatillisuus, riittävät resurssit, aikaa tutkimuksiin perehtymiseen, ohjausta tutkitun tiedon tulkitsemiseen sekä koulutusta ja mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Estäviä tekijöitä näyttöön perustuvan tiedon käyttöön ja hankintaan oli aika, resurssipula, työn organisoinnin puute, heikko motivaatio esimerkiksi tutkimusten etsimiseen ja tulkitsemiseen, aktiivisuuden puute sekä vaihtuva henkilökunta. Oman työn arviointimahdollisuuksia pidettiin tärkeänä osana hoitotyötä ja iso osa arvioinnista tapahtui käytännön hoitotyössä, keskustelutilanteissa tai palavereissa. Koettiin myös, että asiakkailta saatu suullinen, kirjallinen tai sähköinen palaute oli tärkeää työn ulkopuolista arviointia. Työpisteissä kuuluttiin moniin ammatillisiin kehittämisverkostoihin. Suurin osa oli erilaisia työryhmiä tai ammatti-liittoja niin organisaation sisällä kuin alueellisestikin. Johdolta toivotut asiat mukailivat näyttöön perustuvan tiedon hankintaa ja käyttöä koskevia sekä arviointiin liittyviä tekijöitä. Hoitotyön lähiesimiehiltä ja ylemmältä johdolta toivottiin lähinnä aikaa ja resursseja näyttöön perustuvan tiedon hankintaa ja käyttöä ajatellen. Ylemmältä johdolta toivottiin kasvoja, jotta käytännön hoitotyöntekijät kokisivat heidät enemmän läsnä arjessa oleviksi. Keskustelurunko oli tiivistetty yleiskatsaus siitä, miten näyttöön perustuvan tiedon hankinta, käyttö ja oman työn arviointi toteutuvat työyksiköissä käytännön tasolla ja miten hoitotyön johto antaa tähän tukensa. Keskustelurungosta jäi puuttumaan potilaan mieltymysten ja arvojen osa-alue, joka kuuluu näyttöön perustuvan toiminnan kontekstiin.Practical nursing should be justifiable actions, evidence-based actions. Without evidence-based actions the patients would not receive high quality nursing, health effects would be compromised and the cost of health care would rise. According to researches nurses who are committed to applying evidence-based nursing in their work are able to work more independently and are more content with their work. Our thesis is a report on the results on a discussion frame that was created by a team of people interested in evi-dence-based nursing. Discussion frame (n=26) was meant to help work units to reflect how work evaluation and evidence-based information gathering and applying is done in their work unit and how the management supports these things. Discussion frame consisted of open and closed questions. Closed questions were analysed by using content decomposition method and they were processed by SPSS-software. SPSS-software gave a grade point aver-age of how many answers each question had and how the answers were distributed on the scale. The gathering and applying of evidence-based information is aided by multi professionalism, sufficient resources, time to study researches, guidance in rendering the information and also training and possibilities in taking part in trainings. Obstructing factors are lack of resources, deficiency of organisation, weak motivation towards searching and rendering the information, lack of activity and constantly changing staff. Evaluation of own work was consid-ered an important part of nursing. Evaluation was mostly done in practical nursing, discussions and meetings. Also feedback from patients, whether oral, written or electric, was considered as an important part of evaluation. Many multi professional developing networks were represented in work places. Most networks were various work teams or labour unions. Things that were hoped from the administration were in line with the factors that apply to evidence-based information gathering and applying. Discussion frame was a compact general overview on how evidence-based information gathering and applying and the evaluation of own work actualize in work units and how the administration supports this. Discussion frame lacked a part which would measure the patients preferences and values, both which are involved in the context of evidence-based actions

Rekrytointiprosessin laatu työnhakijoiden näkökulmasta henkilöstöpalveluyrityksessä

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan yritys X:n rekrytointiprosessin laatua työnhakijoiden näkökulmasta. Tämän selvittämiseksi tarkastellaan, minkälainen on onnistunut rekrytointiprosessi ja tutkitaan, miten työnhakijat kokevat yritys X:n rekrytointiprosessin eri vaihteet sekä kuinka tyytyväisiä työnhakijat ovat yritys X:n rekrytointiprosessiin. Toimeksiantajayritys on henkilöstöpalvelualan yritys ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään toimeksiantajayrityksen rekrytoinneissa hotelli- ja ravintola toimialalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu rekrytoinnista, rekrytointiprosessista sekä työnantajamielikuvasta. Kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin 17.9.-30.9.2019 ja se lähetettiin 4796 henkilölle, jotka ovat hakeneet pääkaupunkiseudulla sijaitseviin suomenkielisiin työpaikkoihin 1.1-31.6.2019 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 542 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli 11,5. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yritys X:n rekrytointiprosessiin oltiin yleisesti tyytyväisiä vaikka asiakasuskollisuutta osoittava luku, NPS-luku, oli 10. Erityisesti kiitosta saivat miellyttävät haastattelutilanteet sekä haastattelijat, jotka koettiin ystävällisiksi. Kritiikkiä saivat viestintä rekrytointiprosessin aikana sekä informaatio hakuprosessin etenemisestä. 35 prosenttia vastaajista ei ollut tyytyväisiä viestintään tai saamaansa informaatioon hakuprosessin etenemisen aikana. Työnhakijoiden kannalta rekrytointiprosessin keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat viestintä, nopeus ja videohaastatteluvaihe. Yritys X:n tulisi kiinnittää näihin huomiota rekrytointiprosessinsa laadun parantamiseksi. Taustamuuttujilla havaittiin olevan vaikutusta mielipiteisiin rekrytointiprosessin vaiheista. Erityisesti sillä, jos vastaaja ei tullut valituksi tehtävään, havaittiin olevan negatiivinen vaikutus mielipiteisiin rekrytointiprosessista, joten kehitysehdotuksena on tutkia, miten rekrytointiprosessia voitaisiin kehittää heidän näkökulmastaan. Erityisesti miehet, 35-49-vuotiaat sekä yli viisi työhakemusta lähettäneet olivat muita tyytymättömämpiä rekrytointiprosessiin. Heidän näkökulmaansa rekrytointiprosessista kannattaisi tutkia, jotta rekrytointiprosessin laatua voitaisiin parantaa

KOKO PERHE LIIKKUU! : Tietoa ja tukea lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi Päiviönsaaren päiväkodin perheille

Hendrikse, Teija & Kaukonen, Emilia & Mykrä, Päivi & Pitkänen, Mirka. Koko perhe liikkuu –Tietoa ja tukea lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi Päiviönsaaren päiväkodin perheille. Diak Pieksämäki, Kevät 2017. 93s., 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kannustaa ja innostaa vanhempia liikkumaan yhdessä lasten kanssa ja antaa vanhemmille tietoa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, toteutettiin perheliikuntaopas yhteistyössä Varkauden Päiviönsaaren päiväkodin kahden 1−4-vuotiaiden lapsiryhmän lasten, vanhempien ja varhaiskasvattajien kanssa. Perheliikuntaopasta varten kerättiin tietoa kyselyillä päiväkodin varhaiskasvattajilta ja yhteistyöryhmien vanhemmilta. Kyselyyn vastanneet saivat esittää toiveitaan liikuntailtapäiviin ja tulevaan perheliikuntaoppaaseen. Kahdessa liikuntailtapäivässä testattiin ideoita tulevaa perheliikuntaopasta varten ja keskusteltiin liikkumisen merkityksestä lapsen kehitykselle. Liikuntailtapäivien tarkoituksena oli antaa vinkkejä perheiden yhteiseen liikuntaan sekä havainnoida perheiden liikkumista. Liikuntailtapäivissä toteutui myös yhteisöllisyyden tavoite, kun päiväkotiryhmien perheet tutustuivat toisiinsa yhteisen toiminnan aikana. Lasten liikkumista ja sen merkitystä lapsen normaaliin kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin on tutkittu paljon viime vuosina. Suositusten mukainen kolmen tunnin fyysinen aktiivisuus perustuu uusimpiin tutkimustuloksiin. Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia lasten terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunnallinen elämäntapa alkaa vakiintua jo kolmevuotiaana, joten vanhempien esimerkillä ja kannustamisella on suuri merkitys. Tehokkain keino vaikuttaa lasten liikuntatottumuksiin on vaikuttaa heidän perheisiinsä toiminnallisten keinojen kautta. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä voidaan välittää tietoa lapsen liikunnasta ja hyvinvoinnista sekä suunnitella ja toteuttaa liikuntaan kannustavaa toimintaa. Yhteisön merkitys lasten fyysisesti aktiivisen lapsuuden mahdollistajina on myös merkittävä. Koko perhe liikkuu! Iloa ja tekemisen riemua lapselle kolme tuntia joka päivä -perheliikuntaoppaassa kerrottiin Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista sekä tuotiin kyselyjen ja liikuntailtapäivien aikana hyväksi havaittuja, konkreettisia liikuntavinkkejä perheiden arkeen. Painettu opas jaettiin yhteistyöryhmien perheille sekä varhaiskasvattajille. Lisäksi opas jäi sähköisenä versiona Päiviönsaaren päiväkodin käyttöön. Oppaasta saatiin myönteistä palautetta lapsilta, varhaiskasvattajilta ja vanhemmilta. Opas koettiin tärkeäksi, asiantuntevaksi sekä helppolukuiseksi. Asiasanat: kasvatuskumppanuus, lapset, liikunta, perhe, varhaiskasvatusABSTRACT Hendrikse, Teija & Kaukonen, Emilia & Mykrä, Päivi & Pitkänen, Mirka. The whole family exercises –Information and support for increasing physical activity among young children for the families of Päiviönsaari day -care centre students. Diak Pieksämäki, spring of 2017. 93p., 6 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programm e in Social Services, Bachelor of Social Services + kindergarten teacher qualification. The aim of this functional study was to encourage and inspire the parents to engage in physical activity with their children and provide them with information about guidelines on physical activity in early childhood. To get to the goal we produced a physical activity guide for families in cooperation with two groups of 1−4-year-old children at the Päiviönsaari day-care centre, the children ́s parents and the early childhood providers. Information was collected with questionnaires from the early childhood educators at the day-care centre and the parents of children in the cooperation groups. The respondents could present their wishes for exercise afternoons and the upcoming physical activity guide. Two exercise afternoons were used to test the ideas for the prepared quide and discuss the significance of physical exercise for children's development. The purpose of the afternoons was to give tips on shared physical activities for the family and make observations of the family's physical activity. Children's physical activity and its significance on the child's normal growth, development and well-being have been studied a lot in recent years. The three hours of activity included in the recommendations is based on the latest research findings. Physical activity has several positive effects on children's health and holistic well-being. Establishing an active lifestyle begins already at three years old, indicating that the parental example and encouragement play a major role. Influencing whole families with functional methods is the most effective way to affect children's exercise habits. Cooperation between parents and early childhood education allows sharing information about the child's physical activity and well-being as well as planning and realising activities promoting exercise. The community also plays an important role in enabling a physically active childhood. The physical activity guide for families, "The whole family exercises! Delight and joy of activities for children three hours every day", includes the recommendations for physical activity in early childhood and brings concrete exercise tips that were found to work well during the exercise afternoons to the daily lives of families. The printed guide was given to the families of the cooperation groups and the early childhood educators. An electronic version of the guide was also made available for the Päiviönsaari day-care centre. The children, early childhood education providers and parents all gave positive feedback on the guide. They found it important, knowledgeable and easy to read. Keywords: children, early childhood education, family, parent- professional partnership, physical activit

Asiakkaiden ja hoitajien kokemuksia Asiakasvastaava-toimintamallin pilotoinnista Mikkelin hyvinvointiaseman yleislääketieteen vastaanotolla

Pieni osa väestöstä on paljon terveyspalveluja tarvitsevia asiakkaita, he kuormittavat voimakkaasti terveydenhuoltoa ja aiheuttavat mittavia kustannuksia. Asiakkaat ovat useasti moniongelmaisia, heillä on paljon käyntejä eri terveydenhuollon yksiköissä eikä hoitovastuuta tunnu olevan kenelläkään. Suomessa terveydenhoitoa säätelevät lait, joiden pohjalta asiakkaan käytettävissä olevia palveluja suunnitellaan. Kustannustehokkaita, asiakaslähtöisiä ja asiakkaan tarpeita huomioivia palveluita tulisi kehittää jopa yli oman organisaation, jotta terveydenhuolto Suomessa olisi jatkossakin mahdollisimman laadukasta ja tehokasta. Opinnäytetyömme on raportti asiakkaiden (n=1) ja asiakasvastaajien (n=4) kokemuksista Asiakasvastaava-toimintamallin pilotoinnista Mikkelin hyvinvointiaseman yleislääketieteen vastaanotolla. Tarkoituksena oli selvittää ja kuvata toukokuussa 2019 käyttöön otettua toimintamallia ja saada tietoa asiakkaiden ja asiakasvastaavien kokemuksista uudesta toimintamallista sekä tuottaa ideoita toimintamallin kehittämiseksi. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelukyselyllä syyskuussa 2019. Kyselylomake suunniteltiin vastaamaan Mikkelin hyvinvointiasemalla pilotoitavaa toimintaa. Haastattelu tapahtui puhelimitse, vastaukset tallennettiin Webropol-ohjelmaan, jota hyödynnettiin myös vastausten erittelyssä ja analysoinnissa sekä tulosten esittämisessä. Tulosten pohjalta ilmeni tarve toiminnalle, johdon tuelle toiminnan toteuttamiseen, ajankäytön tarkastelulle, markkinoinnin lisäämiselle sekä henkilökunnan pysyvyydelle. Lisäksi hoitajat toivoivat lisäkoulutusta ja työnohjausta. Puutteita ilmeni asiakkaan tunnistamisessa, hoitosuunnitelmien laatimisessa, asiakkaan kohtaamisessa ja tukemisessa sekä monipuolisen palveluvalikoiman tuntemisessa että asiakkaan sitoutumisessa hoitoonsa. Saadut tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmat aiheen tutkimukset. Kaikki vastaajat pitivät toimintamallia positiivisena. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että toiminnalle on tarve ja vakiinnuttaminen vie aikaa

Digitaalinen vieraanvaraisuus palvelukohtaamisissa ennen matkaa

Opinnäytetyön aiheena oli digitaalinen vieraanvaraisuus palvelukohtaamisissa ennen matkaa. Toimeksiantajana oli Lapin ammattikorkeakoulun hanke, eHospitality – empatiaa ja arvonluontia matkailun digitaalisissa palvelukohtaamisissa. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Sallan matkailun kanssa. Opinnäytetyön tehtävänä oli kehittää matkailijan näkökulmasta digitaalista asiakaskokemusta vieraanvaraisemmaksi palvelukohtaamissa ennen matkaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää digitaalisen vieraanvaraisuuden sisältöjä ja elementtejä sekä digitaalisten kanavien käyttöä ja niihin liittyviä odotuksia ja arvostuksenkohteita matkailijan näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa digitaalisesta vieraanvaraisuudesta. Opinnäytetyön tietoperustan muodostivat digitaalisuus, asiakaskokemus, vieraanvaraisuus, empatia sekä viestintä. Opinnäytetyö oli kehittävä sekä laadullinen ja menetelmänä käytettiin soveltuvin osin palvelumuotoilua. Aineistoa kerättiin laadullisen kyselyn avulla. Kyselyssä selvitettiin Sallan matkailijoiden kokemuksia digitaalisiin palvelukohtaamisiin ja kanaviin liittyen sekä ajatuksia vieraanvaraisuudesta ja asiakaspalvelusta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että digitaalinen palvelukohtaaminen voi olla vieraanvarainen ja myötäeläminen välittyy matkailijalle myös digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi tulokset osoittavat, että matkailijalle voidaan tuottaa arvoa digitaalisissa palvelukohtaamisissa. Opinnäytetyön tuotoksena luotiin kooste digitaalisen vieraanvaraisuuden ilmentymisestä ja arvon tuottamisesta digitaalisissa palvelukohtaamisissa. Opinnäytetyön tuloksia ja tuotosta voidaan käyttää jatkokehittämisen pohjana ja niistä hyötyvät toimeksiantajahanke, Sallan matkailu, matkailualan toimijat ja alan opiskelijat.The topic of the thesis was eHospitality (digital hospitality) in service encounters before traveling. The thesis was commissioned by the Lapland University of Applied Sciences project, “eHospitality – Empathy and Value Creation in Tourism Digital Service Encounters”. The thesis was cooperated with the municipality of Salla. The assignment of the thesis was to transform the digital customer experience more hospitable from the traveller’s point of view in the service encounters before traveling. The aim of the thesis was to discover elements of eHospitality, expectations regarding digital service encounters and the elements that create value for travellers. The aim was to produce information on eHospitality. The theoretical background of the thesis consists of digitalization, customer experience, hospitality, empathy, and communication. The methods used in the thesis were developmental and qualitative, service design was used where applicable. The data was collected through a qualitative survey which included questions about customers’ experiences related to digital service encounters, digital channels, hospitality, and customer service. The results of the thesis show that it is possible to provide hospitality and empathy in digital service encounters for the traveller. In addition, it is possible to create value for the traveller in digital service encounters. As an output of the thesis was created a summary how to express digital hospitality and how value may be produced in service encounters. The outputs of the thesis may be used as a basis for further development and the thesis may benefit the project, the municipality of Salla, tourism operators and students

Ilmoittautumisautomaatin suunnittelu pilottikäyttöön

Itsepalveluteknologiset menetelmät ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana ja niiden kehittäminen on alati jatkuvaa. Itseilmoittautumisautomaatit ovat suuressa suosiossa terveydenhoitoaloilla, jonka seurauksena niiden kehitys on ollut tuottoisaa ja kysyntä suurta. Olemassa olevissa itseilmoittautumisautomaateissa ongelmaksi on muodostunut niiden suuri hinta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja rakentaa kohtuuhintainen itseilmoittautumisautomaatti käyttämällä palvelumuotoilun keinoja. Automaatin tulisi tavoittaa mahdollisimman monet käyttäjäryhmät, kuten näkövammaiset tai värisokeat. Automaatin on oltava helppokäyttöinen myös teknologisesti osaamattomille käyttäjille. Työssä tarkasteltiin olemassa olevia itseilmoittautumisautomaatteja, käytettävyyden ja saatavuuden periaatteita, sekä palvelumuotoilua. Työssä käytiin myös läpi itsepalveluteknologiaa ja miten se liittyy asiakastyytyväisyyteen. Asiakastyytyväisyys on osa onnistunutta itseilmoittautumisautomaatin tekoa. Työn toteutus tehtiin teorian kartoittamisen jälkeen rakentamalla itseilmoittautumisautomaatin pilotti. Pilotin ensimmäistä versiota esiteltiin asiakasorganisaatiolle, jonka seurauksena saatiin arviointia siitä, mitä pilotilta haluttiin lisää. Pilottiin rakennettiin käyttöliittymä itseilmoittautumista varten. Käyttöliittymää testattiin ja havaitut ongelmat dokumentoitiin ylös, jotta seuraavassa pilottiversiossa niitä ei enää ole. Työn lopputuloksena saatiin kattava lista siitä, mitä lopullinen itseilmoittautumisautomaatti sisältää. Käytettävyyttä saatiin harjoitettua niin, että pilotin käytön ongelmia löydettiin paremmin, ja niitä saatiin korjattua, niin, että pilotin käyttö sujuu helpommin. Työn aikana tuotettu käyttöliittymä antoi hyvän pohjan lopullisen käyttöliittymän ohjelmoijille.Self-service technologies have gotten more common in the last few decades and developing them is constantly ongoing. Self-service kiosks are in great demand in health care, which means that developing them has been profitable and the demand for them is high. The fault in the existing kiosks lies in their expensiveness. The goal of this project was to design an inexpensive self-service kiosk for hospital use and the goal was achieved by using service design. The self-service kiosk is to reach as many groups of people as possible, for example visually impaired or colorblind people. The kiosk is also designed to be easy to use even for those, who don’t use technology much. The existing self-service kiosks were studied to understand what they lack in usability. The basic means of usability, accessibility as well as service design, self-service technologies and customer satisfaction were studied in order to achieve the goals of this project. The execution of this project was done by creating the self-service kiosk on an Android tablet. The first version of this was demonstrated to our customer to better understand their demands. A user interface was created and tested, and the results were documented so that the detected problems could be avoided in the final version of the kiosk. The result of this project was achieving a good amount of information on how to create a self-service kiosk with good usability and accessibility. Testing our pilot resulted in good information on what to do with the final product and what to avoid in it. A good base for the user interface was created so that the programmers can create the final user interface with ease

Unmodified and multi-walled carbon nanotube modified tetrahedral amorphous carbon (ta-C) films as in vivo sensor materials for sensitive and selective detection of dopamine

Unmodified and multi-walled carbon nanotube (MWCNT) modified tetrahedral amorphous carbon (ta-C) films of 15 and 50 nm were investigated as potential in vivo sensor materials for the detection of dopamine (DA) in the presence of the main interferents, ascorbic acid (AA) and uric acid (UA). The MWCNTs were grown directly on ta-C by chemical vapor deposition (designated as ta-C+CNT) and were characterized with X-ray photoelectron spectroscopy, Raman spectroscopy, scanning and transmission electron microscopy. Electroanalytical sensitivity and selectivity were determined with cyclic voltammetry. Biocompatibility of the materials was assessed with cell cultures of mouse neural stem cells (mNSCs). The detection limits of DA for both ta-C and ta-C+CNT electrodes ranged from 40 to 85 nM, which are well within the required range for in vivo detection. The detection limits were lower for both ta-C and ta-C+CNT electrodes with 50 nm of ta-C compared to 15 nm. The ta-C electrodes showed a large dynamic linear range of 0.01–100 µM but could not resolve between the oxidation peaks of DA, AA and UA. Modification with MWCNTs, however, resulted in excellent selectivity and all three analytes could be detected simultaneously at physiologically relevant concentrations using cyclic voltammetry. Based on cell culture of mNSCs, both ta-C and ta-C+CNT exhibited good biocompatibility, demonstrating their potential as in vivo sensor materials for the detection of DA.Peer reviewe

Unmodified and multi-walled carbon nanotube modified tetrahedral amorphous carbon (ta-C) films as in vivo sensor materials for sensitive and selective detection of dopamine

Abstract Unmodified and multi-walled carbon nanotube (MWCNT) modified tetrahedral amorphous carbon (ta-C) films of 15 and 50 nm were investigated as potential in vivo sensor materials for the detection of dopamine (DA) in the presence of the main interferents, ascorbic acid (AA) and uric acid (UA). The MWCNTs were grown directly on ta-C by chemical vapor deposition (designated as ta-C+CNT) and were characterized with X-ray photoelectron spectroscopy, Raman spectroscopy, scanning and transmission electron microscopy. Electroanalytical sensitivity and selectivity were determined with cyclic voltammetry. Biocompatibility of the materials was assessed with cell cultures of mouse neural stem cells (mNSCs). The detection limits of DA for both ta-C and ta-C+CNT electrodes ranged from 40 to 85 nM, which are well within the required range for in vivo detection. The detection limits were lower for both ta-C and ta-C+CNT electrodes with 50 nm of ta-C compared to 15 nm. The ta-C electrodes showed a large dynamic linear range of 0.01–100 µM but could not resolve between the oxidation peaks of DA, AA and UA. Modification with MWCNTs, however, resulted in excellent selectivity and all three analytes could be detected simultaneously at physiologically relevant concentrations using cyclic voltammetry. Based on cell culture of mNSCs, both ta-C and ta-C+CNT exhibited good biocompatibility, demonstrating their potential as in vivo sensor materials for the detection of DA